Opin­to­pii­ri 2024, osa 2.

Malminseudun Työväenyhdistyksen opintopiiri 17.4.2024

Opintopiiri otsikolla Ilmasto, metsät energia. Vasemmistolainen ympäristöpolitiikka nyt! pidettiin Malmin Työväentalolla. Asiantuntijoina olivat Vasemmistoliiton ilmasto- ja ympäristöpoliittisen työryhmän jäsenet Ville Hallikainen (MMT, dos) ja Ville Sahlberg (Energiatieteiden DI). Mielenkiintoiset, ajatuksia ja runsaasti kysymyksiä herättäneet esitykset kuultiin kummaltakin. Kaksituntinen kävi lyhyeksi, kun keskusteltavaa olisi riittänyt. 

Muutama nosto esityksistä:
Ville Hallikaisen aihe oli Suomen metsät, suot ja pellot ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta: hiilinielut, metsä- ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, metsänhoito, monimuotoisuus ja nyt ajankohtainen ennallistaminen. 

Miten metsänomistajien pitäisi hoitaa metsäänsä, että se olisi mahdollisimman hyvä hiilinielu? Ville H. kertoi olevansa jatkuvan kasvatuksen, mutta myös avohakkuun kannattaja. ”Käytetään palettia laajasti, ei lähdetä kieltolinjalle.” Metsän uudistumisen pitäisi tapahtua nopeasti kasvun maksimoivilla hoitotavoilla. Ilmaston kannalta olisi parasta, jos ei hakattaisi 20–30 vuoteen. 

Talousmetsät ovat nykyään Suomen yleisimpiä metsiä, puupeltoja. Monimuotoisuus, biodiversiteetti on niissä pienentynyt.  Uhanalaisia metsälajeja on 833 (36 % kaikista uhanalaisista). Uhanalaisuuden tärkein syy on luonnontilaisten metsien ja soiden häviäminen. 24 % uhanalaisista lajeista elää ihmisen luomilla perinnebiotoopeilla, kuten kedoilla ja hakamailla.  Näitä on myös tärkeää hoitaa unohtamatta pienkohteiden tietoista hoitoa: talon pihalle nurmikko vai kukkaketo?

 

Ville Sahlbergin aihe oli Kestävää energiaa kaikille?

Ihmiskunnan energian käyttö koostuu tällä hetkellä lähes pelkästään fossiilisista polttoaineista. Koko ihmiskunnan infrastruktuuri pitäisi siksi rakentaa uudelleen. 

Mistä kestävää energiaa? Haitatonta energiamuotoa ei ole. Tuhojen määrässä ekosysteemeihin, ilmastoon ja ihmisten terveyteen tuuli, ydinenergia, vesi ja aurinko ovat kestävimpiä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa todennäköisyys on suurin, kun kaikki keinot sallitaan. Eri ratkaisujen käyttö riippuu maantieteestä ja jo olemassa olevasta infrastruktuurista. Keinoja ovat myös kulutusjousto, kulutuksen vähentäminen ja kulttuurilliset muutokset.

Rikkailla mailla on suuri vastuu: kun Euroopan energia kriisiytyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, koko maailman energia kriisiytyi. Pakistanin energia meni Eurooppaan, jossa siitä maksettiin enemmän kuin Pakistanin sopimuksessa oli sovittu. Sakkomaksuilla ei saatu ostettua energiaa. Sri Lankan ruokaomavaraisuus perustui tuontilannoitteisiin.  Kun lannoitteiden tuominen kiellettiin, ihmisille tuli nälkä. Rikkaissa maissa kärsitään, mutta köyhissä maissa vielä enemmän.

Vasemmistoliiton ilmasto- ja ympäristötyöryhmässä on ideoitu miten jakaa ryhmän asiantuntemusta puolueen jäsenten keskuudessa tavoitteena nostaa kyvykkyyttä puhua ilmasto- ja ympäristöasioista. Ideat ja kommentit ovat erittäin tervetulleita. Puolueen työryhmät eivät ole salaseuroja, vaan vilkasta vuorovaikutusta toivotaan.


Koosteen kirjoittaja Sirpa Pelttari on MSTY:n aktiivi ja ilmastoisovanhempi.